Ratsastus harrastuksena

Suomessa arvellaan ratsastusta harrastavan vakituisesti ympäri vuoden noin 140 000 harrastajaa ja sesonkiaikaan kesällä jopa 160 000. Suomessa ratsastamista seuraa ja tukee sekä kehittää vuonna 1920 perustettu Suomen Ratsastajainliitto. Sen sääntöihin on kirjattu ratsastusharrastuksen ja kilpaurheilun edistäminen, hevosen hyvinvointi, turvallisuus, nuoristyö sekä monipuoliset liikuntamahdollisuudet ratsain. Jäseniä liitolla on 510 seuraa ja reilut 42 000 henkilöjäsentä, joista naisia on 95%.

Ratsastuksen lajit

Ratsastuksessa naiset ja miehet kilpailevat tasavertaisina samoissa luokissa lukuun ottamatta vikellystä. Ratsastuksen olympialajeja ovat este-, kenttä- ja kouluratsastus sekä paralympialaji vammaisratsastus. Muita kilpailulajeja ovat lännen- ja matkaratsastus, valjakkoajo, vikellys sekä islanninhevosten askellajiratsastus. Vaellusratsastus on laji, jossa toistaiseksi ei kilpailla. Ensimmäiset ratsastuskilpailut Suomessa järjestettiin vuonna 1911. Ratsastajainliiton maajoukkueiden valmennustoiminta keskittyy Ypäjän Hevosopistolle, missä toimii valtakunnallinen hevosurheilun valmennuskeskus.

Ratsastus

Ratsastuksesta sanotaan, että se on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto. Ratsastus sopii lähes kaikille, kaikenikäisille ja kokoisille, sukupuoleen katsomatta. Ja vaikka nykyään suurin osa ratsastusta harrastavista on naisia, historiassa tämä oli toisinpäin ja suurin osa ratsastajista olivat miehiä. Ratsastusta voi harrastaa ympäri vuoden niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Hevosen kanssa liikutaan harrastamisen ja kuntoilun ilosta ja osittain myös kilpailumielessä. Sadat suomalaiset osallistuvat erilaisiin lajeihin ja kilpailuihin vuosittain ulkomailla. Ratsastuksen ohella niiden kanssa voi vikeltää, harrastaa agilityä, ajaa kärryillä, käsitellä maasta, hoitaa ja harjata tai vain istua rauhassa katsomassa hevosten puuhia.

Harrastuksen aloittaminen

Ratsastus aloitetaan käytännössä tutustumalla hevoseen talutusratsastuksessa. Alkeiskurssi voi kestää 10-20 tuntia ja hevosella ratsastetaan yleensä tunti viikossa. Alkeiskurssilla opetellaan istuntaa, kääntämistä, pysähdyksiä ja ratsastamista eri askellajeissa. Seuraava vaihe on jatkokurssi ja taitojen kasvaessa opetellaan lisää kouluratsastusliikkeitä sekä este- että maastoratsastusta. Hevosen käyttäytymistä ohjaavat vaistot ja aistit. Hevonen on pako- ja laumaeläin, joka reagoi ympäristöönsä näiden vaistojen pohjilta. Lauma tuo hevoselle turvaa. Tärkeä osa ratsastusta on hevostaitojen opettelu. Hevostaidoiksi kutsutaan hevosen hyvän hoidon osaamista teoriassa ja käytännössä. Näistä taidoista on paljon hyötyä myös ratsastuksen opettelussa. Ratsastuksessa ihmisen ja hevosen välinen hyvä suhde näkyy onnistuneina suorituksina sekä ratsukon hyvänä yhteistyönä.

On tavallaan mielenkiintoista havaita muutos, mikä on tapahtunut sadassa vuodessa. Ennen hevoset olivat täysin miesten hallussa, miehet ohjastivat ja ratsastivat. Nykyään miehet eivät edes harrasta ratsastamista.