Raviurheilu

Nykyaikainen raviurheilu sai alkunsa 1700-luvulla Yhdysvalloissa. 1800-luvulla laji levisi muualle Eurooppaan. Suomessa kerrotaan tarinoita kirkkomatkojen aikana kilpailemisesta ja siitä lienee Suomessa alkanut hevoskilpailut. 1800-luvulla pidettiin jo pienimuotoisia ravikilpailuja ja ensimmäiset varsinaiset raviradat tehtiin talvisin jäälle. Suomalaiset kuninkuusravit pidettiin ensimmäisen kerran 1924. Lämminveriravurit saapuivat Suomeen vasta toisen maailmansodan jälkeen, ja niiden kilpailut käynnistyivät Suomessa vasta 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun vaihteessa. Suomi itseasiassa kuuluu viiden Euroopan vanhimman raviurheilumaan joukkoon ja raviurheilu onkin yksi Suomen suosituimmista ja seuratuimmista urheilulajeista. Ravikilpailuja seuraa raviradoilla paikan päällä joka vuosi noin 800 000 katsojaa. Vuodessa Suomessa järjestetään noin 560 ravikilpailua ja ammattivalmentajia on Suomessa noin 150 valmentajaa. Totopelin kokonaisvaihto on Suomessa yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen merkittävimmät ravitapahtumat ovat Kuninkuusravit, Finlandia-ajo, Kymi Grand Prix, Derby, Suomenhevosten Derby, Kriterium, St.Michel, Suur-Hollola-ajo sekä Villinmiehen Tammakilpa.

Kuninkuusravit

Kuninkuusravit on Suomessa vuodesta 1924 lähtien(vuosia 1934–1937 sekä 1940–1942 ja 1944 lukuun ottamatta) järjestetty ravikilpailu, johon osallistuvat suomenhevosoriit ja -tammat. Nykyisin oriit kilpailevat ravikuninkaan ja tammat ravikuningattaren tittelistä erillisissä lähdöissä. Kilpailu ei ole avoinna ruunille. Kuninkuusravien aikana juostaan kilpaa kolmella matkalla kahden päivän aikana. Kokonaiskilpailun voittaa hevonen, joka on paras kokonaisajassa. Esimerkiksi vuonna 2012 ravinkuninkaaksi kruunattu Erikasson ei voittanut yhtään lähtöä vaan oli toinen, kolmas ja kolmas mutta oli kokonaisajassa paras eli kuningas. 2000-luvulla Kuninkuusravit ovat keränneet keskimäärin 50 000 katsojaa paikanpäälle plus sadat tuhannet katsojat television välityksellä.

Kuninkuusraveja edelsi Suuri orikilpailu, jota järjestettiin aina vuodesta 1884, jota järjestettiin valtionajojen yhteydessä. Itseasiassa historian kirjat kertovat, että kuninkuusravit järjestettiin jo 1913 Tampereella ja kisoja piti jatkaa vuosittain mutta ensimmäisen maailmansodan alkaminen ja siitä seurannut taloudellinen epävarmuus tekivätkin sen, että Tampereen Kuninkuusajot järjestettiin vain sen yhdenkerran. Vuonna 1924 uudelleen aloitetut Kuninkuusajot järjestettiin seitsemän ensimmäistä kertaa Lahden raviradalla ja sen jälkeen kilpailu on kiertänyt eri puolella maata.

Suurimmat voittajat

Suomalaisessa ravikilpailussa kuningas voidaan kruunata useamman kerran. Historiassa oriit Vieteri, Vekseli ja Viesker ovatkin voittaneet kuninkuuden viidesti. Tamma Tomu sekä oriit Ero-Lohko ja Patrik neljä kertaa ja Valomerkki voitti ravikuningattaren tittelin neljä kertaa ja Suhina kolme kuningaspokaalia ja kerran vuonna 1956 ravinkuninkaaksi, jonka jälkeen sääntöä muutettiin ettei tamma voinut enää voittaa kuninkuutta vaikka se olisi nopeampi kuin oriit. Viime vuosina voittaja on tasaisesti vaihtunut sitten 2012 ja 2013 Erikassonin ja Harri Koivusen aikojen. Ainoastaan kuningatar puolella Saaga S vei voiton 2015,2016 sekä 2017. Viimeisin voittaja oli Risto Tupamäen ohjastama Costella Mäntyvaaran raviradalla 2018 ja kuningatar Markku Hietasen ohjastama Akaasia. Suurin yleisömäärä on ollut Kouvolassa 2007 kun katsomossa oli 60 574 maksanutta katsojaa.

Kriterium

Kriterium on vuosittain järjestettävä 3-vuotiaiden ravihevosten ikäluokkakilpailu. Suomen lisäksi Kriteriumeja järjestetään myös Ruotsissa, Norjassa sekä Tanskassa. Ranskassa on saman nimisiä suurkilpailuja, mutta ne eivät ole vastaavanlaisia ikäluokkalähtöjä. Suomessa Kriterium lähtöjä on järjestetty vuodesta 1972, Ruotsin Solvallassa vuodesta 1927, Norjan Bjerkenin radalla Oslossa 1930-luvulta lähtien ja Tanskan Kööpenhaminan Charlottenlundin radalla vuodesta 1893. Suomessa on lähdöt niin lämminverisille kuin suomenhevosille.